Du'a Giiftii Eelizaabet II: Kun yeroo itti seenaan dhaabbatedha

Yeroon kun yeroo seenaan itti dhaabbatedha; daqiiqaa tokkoof, sa'aatii tokkoof, guyyaa tokkoof ykn torban tokkoof; yeroo seenaan itti dhaabbatedha.

Jireenyaa fi bulchiinsa tokko keessa, yeroowwan lama bara baay'ee adda addaa lama irraa, funyoo waggoota kurnan hedduu walitti hidhe ibsu. Tokkoon tokkoon isaanii keessa teessoo, deeskii, maaykiroofoonii, haasaatu jira.

Tokkoon tokkoon isaanii keessatti, sagalee olka'aa sana, dubbii mi'ooftuu sana, waa'ee haasaa ummataa irratti xiqqoo of qusachuu sana kan gonkumaa guutummaatti ishee dhiisee hin deemnedha. Ummanni Ingilizii waraana booda qorra hamaa keessa darbee rakkachaa kan ture ta'us, yeroon tokko aduudhaan kan calaqqistedha.

Shamarreen tokko, dhuguma shamarreen ol kan taate, dugda isheen ol qajeeltee teesse, rifeensa ishee gurraacha ol hiitee, faaya lama luqqisii morma ishee irra kaa'attee jirti. Gogaan ishee miidhagaa fi mudaa hin qabu, baayyee bareedduudha. Jireenyi tokko fuuldura isheedhaa banama.

Jireenya sana dhaggeeffattoota ishee addunyaa maraaf waadaa galti. Isheenis: "Murtee kana kophaa koo raawwachuuf humna hin qabu" jette. Waggoota dhufan keessattis akka ishee waliin dhaabbatan isaan gaafatti.

Haasaan inni kaan immoo caalaatti sirna'aadha. Waggoota kurnan torbaa booda, guyyaa waraanni Awurooppaa xumurame waggaa 75ffaa irratti kabajamu, deeskii duuba teessee jirti, suuraan abbaa ishee, Mootii du'aan boqote, yuunifoormii uffatee, gara mirga isheen mul'ata.

Rifeensi ishee - ammallee ol dhaabbatee jira - amma adiidha. Uffata halluu diimaa qabu, faaya uffatteetti. Waggoonni kurnan hedduun darban mallattoo isaanii gadhiisaniiru, garuu iji ishee ammallee ni ifa, sagalee ishees ammallee jabaadha.

"Hundi isaanii gahee qabu ture," jetti waa'ee waraana yeroo dheeraa dura ture. Koffiyaan kun kan Subaltern Windsor lammaffaa, kan Tajaajilaa Naannoo Gargaaraa ture; dargaggeettii Giiftii Duree Elizaabeet abbaa ishee akka isheen waraanatti makamtu akka hayyamuuf gaafatte. Kunis akka isheen uffata danbii uffattee tajaajiluu dandeessuuf ture. Amma waggaa 75 booda, waggaa injifannoo guddaa fi gootummaa sabaaf yeroo dubbattu itti boonuudhaani.

Kun yaadannoo salphaa waan isheen baay'ee dinqisiifattudha - tajaajila isheen guyyaa kabaja warqee [waggaa 50ffaa] sana waggoota kurnan dura kennite, tajaajila isheen waggoota dura sabaasheefi biyyoota, 'Commonwealth' fi akka Impaayeraatti kennite warri kaan bilisa akka ta'aniif jireenyaa ishee gumaachitedha.

Waadaa tajaajilaa sana irraa waggoota kurnan sadii booda, yeroo baay'ee hin mul'anne.

Waggoota kurnan darban keessatti waa'ee ofii ishee uummata duratti waan xiqqoo dubbatte, kana caalaas xiqqoo ifa goote. Isheen - shamarree umurii tamsaasaa keessa jirtu - gaaffiifi deebii kennitee hin beektu. Yeroo tokko ykn lama hiriyyaa amanamtuu tokko waliin "haasa'uudhaan" fiilmii irratti kan waraabamtu yoo ta'u, waa'ee waan falmisiisaa hin taane, akka kuusaa faaya mootii, karaa nagaa ta'een haasa'a turte. Jechoonni ishee falmii xiqqoo ykn amala ishee keessatti banaa ta'uuf ni dinqamu turan. Garuu isheen garmalee of eeggannoo gootee turte - hiriyyoonni ishees garmalee amanamoo turan - waan barbaachisaa ta'e kamiyyuu akka hin baaneef. 

Miidiyaa baroota keessa dhufe hin tuffanne. Murtoo isheen gonfoo isheen televijiiniin akka darbu hayyamuuf murteessite, Tamsaasa Ayyaana Qillee televijiiniin akka darbu murteessite, erga Diyaanaa Giiftii Weels du'aan booda sabaaf kallattiin dubbachuuf murteessite ture. "Amanamuuf argamuun qaba" jetti turte.

 Tamsaasaa fi uwwisa gaazexaa, suuraawwan dhuma hin qabne uffataafi uffata akka gaariitti filataman uffatte - kunniin qaama Mootittii ta'uun maal akka ta'e, qaama hojii isheen jireenya ishee waadaa galtee turte. Waa'ee miira ishee ifatti dubbachuun akkas hin turre.

 Dhaloota irraas dhufte - akkasumas saba - miira isaa qooddachuuf barbaachisummaan itti hin dhaga'amne irraa dhufte. Sabni ni jijjiirama ture. Isheen waliin hin jijjiramtu. Asitti hiree fi amalli walitti bu'a ture. Biyyi gara jijjiirama fagootti yeroo ceetu Gonfoo fudhachuun hiree ishee ture. Garuu Giiftittiin waa'ee duudhaa jaallachuu ishee, karaalee wanti yeroo hundumaa itti hojjetamaa tureef, fi jijjiirama jaallachuu dhabuu ishee ifatti dubbatteetti.

Garaan ishee baadiyyaa keessa ture, achittis, fardeen fi saawwanii fi warra akkuma ishee bineensota jaallatan gidduutti dabarsiti.

"Wantoota nama gaddisiisan keessaa tokko" jechuun dhuma bara 1980moota keessa dubbatti, "namoonni jireenya isaaniif hojii akka hin fudhanne, yeroo guutuu waan adda addaa yaaluu" akka ta'e nan arga jette.

Mootiin fi mootummaan harka walqabatan; abbaa biyyummaa. Karra masaraa mootummaa bira darbee, bubbee jijjiiramaa Biriteen jijjiire. Seenaa Biriteen keessatti yeroo murteessaa ta'etti gara teessoo mootummaa dhufte. Waraana keessatti injifatte - garuu waraanaan dadhabamte. Biyyattiin kana booda humna addunyaa, waraanaan ykn dinagdee cimoo tahan keessa galte.

Ka'umsi waldaalee hojjettootaa, kenniinsi tajaajilaa fi mootummaa walgargaarsaa addunyaa maraa uumuun gurmaa'ina mootummaa fi dinagdee irratti jijjiirama galaanaa agarsiisa. Mootummaan Impaayera keessaa ariitiin bahuu jalqabe.

Meeshaaleen fayyadamaa - firijii, maashinii miiccaa, televijiinii fi vaakiyuumii - manaa fi jireenya hawaasummaa jijjiire. Dubartoonni humna hojiitti makaman; hawaasni gita hojii durii manneen jireenyaa gandaa isaan keessa jiraatan waliin harca'aman; hawaasni yeroo tokko walitti hidhame fi walfakkaataa ture tokko, mirkanaa'ummaa fi amanamummaa durii irraa buqqa'ee, socho'aa,fi adda addaa ta'e. Sirna durii sanarraa buqqa'e.

Masaraa mootummaa keessattis jijjiiramni tokko tokko ni mul'ate, keessumaa jalqaba bara mootummaa - xumura "bara durii" jechuun ijoolleen durbaa maatii "warra gaarii" ta'an kana booda mana murtiitti hin dhiyaatan jechuudha, warra laaqanaaf affeeraman keessaa fuula haaraan mul'ateera. lammiileen Biriteen Televizhiniin Mootittii isaanii fi akkaataa isheen jiraattu arguu danda'u jechuudha - jalqaba tamsaasa ayyaana Qillee, achiis dhuma bara 1960moota keessa dokumeentii dheerina guutuuf. Garuu kun jijjiirama baayyee xiqqaa ta'een ture; waggoota kurnan torbaffaan teessoo irra taa'uu ishee yeroo xumuramutti, sirbi sirna mootummaa isa jalqabaa irraa kan beekamu, kan abbaan ishee ykn akaakayyuun ishee illee itti hin dinqisiifamne ta'ee hafe: Ayyaana Qillee fi bara haaraa Saandriinghaamitti, Faasikaa Wiinsoritti, boqonnaa gannaa dheeraa Balmoral keessatti, Trooping the Colour, Royal Ascot, the Investitures, Jijjiirraa Eegdotaa, Yaadannoo Dilbataa dabalata.

Jijjiiramni naannoo hunda yeroo dhiibamu mormite. Hireen ishee akkuma biyyi jijjiiramaaf qarqara dhaabbattee jirtutti gonfoo dhaaluu, jijjiiramni masaraa mootummaa keessa naanna'ee moo'uu ture. Amalli ishee akka isheen ittiin hin jijjiiramne, faashiniitti akka hin jilbeenfanne ajaje. Diddaan sun, dinqisiifannaa gadi fagoo sun - jaalala, illee - duudhaa, humna ishee guddaa ture, tarii qormaata ishee isa guddaa fi muddama hamaa fide, akkuma maatiin ishee hiikamu. Maatiin yeroo hunda Gonfoo booda lammaffaa ta'a ture. Ijoolleen ishee jalqabaa lamaan, Prinsi Chaarlis fi Giiftii Aan, daa'imman xixiqqoo caalaa yeroo xiqqoo turan, isaan duubatti hafan - akkuma isheen fi obboleettiin ishee Giiftii Maargareet waggoota kurnan lama dura warra isaaniitiin dhiisanii turan - akkuma Mootittii fi Duukaan Edinbarg deeman daawwannaa addunyaa ji'a jahaaf taasisaniin.

Haadha miira hin qabne osoo hin taane, haadha fagoo turte. Gonfoo fi itti gaafatamummaa isaa yeroo isheen umuriin ishee waggaa 25 qofa turetti kan isheetti dhufe. Itti gaafatamummaa sanas akka waan guddaatti fudhatteetti. Waaʼee ijoollee kanaa murtoon hedduun duukaatiif kenname.

Gaa'elli ijoollee ishee afran keessaa sadii wal hiikuudhaan xumurama ture. Isheen gaa'elatti ni amanti turte, qaama amantii kiristaanaa ishee fi hubannoo ishee hawaasa maaltu walitti hidhu ture. Yeroo tokko "Hiikuu fi gargar bahuun, hammeenya dukkanaa'aa hawaasa keenya har'a keessatti mul'atu tokko tokkoof itti gaafatamummaa qaba" jetteetti.

Ilaalchi dhuma bara 1940moota keessa namoota hedduudhaan qabame sun, akkuma waggoonni darbanitti lallaafaa akka deeme hin shakkisiisu. Garuu warri kamiyyuu gaa'elli mucaa isaanii akka hin milkoofne arguun isaan hin gammachiisu. Duukaa fi Duchess of York addaan bahuu, Giiftii Duree Anne fi Kaapteen Mark Phillips wal hiikuu fi Prinsi fi Giiftii Weels adda bahuu argisiise. "Jireenya ishee keessatti yeroo gadi bu'aa ture," jechuun barreessaan seenaa jireenyaa tokko barreesse.

Waggoonni kurnan ishee jalqabaa, biyya keessaa fi biyya alaa keessatti, galata guddaa keessa darbanii turan. Daawwannaa idil-addunyaa irratti namoonni baay'een isheef ba'aniiru. Gara biyyaatti deebi'anii, tokko tokko bara Elizaabeet haaraa labsan, Mootittiin battalumatti qaroo ta'us. Bara 1960moota keessa suuta qabbanaa'aa dhufe - Mootittiin maatii ishee waliin caalaatti hirmaachaa turte, haaromsi mootii haaraa darbee ture, dhaloonni waraana boodaa daa'imman boo'uu amma umuriin isaanii ga'aa jiru warra isaanii caalaa fedhii adda addaatiin qabame. Bara 1970 fi 80 keessa tajaajila ishee keessatti gadi dhiisuu hin agarre, garuu xiyyeeffannaan namoota Rooyaaltii jaallatan tokko tokkoo - fi miidiyaalee - gara ijoollee ishee, gaa'ila isaanii fi hiriyoota isaaniitti ce'e. Walakkeessa bara 90mootaatti, sirni mootummaa miira ummataa wajjin waan wal hin qabanne tokko tokkoof fakkaata ture; tarreewwan yaada gaazexaa keessatti kallattiin qeeqa Mootittii, fi xiinxala egeree sirna mootummaa ture. Bulchiinsi ishee yeroo tokko tokko bara biraa wajjin kan wal qabate fakkaata ture. Bakki ishee - fi kan mootummaa - "Cool Britannia" haaraa fi akkaataa al-kallatti Tooni Bleer hammate keessatti maal ture? Masaraan mootummaa - kuusaan duudhaa - gaaffii jijjiirama ummataa injifannoo filannoo caccabsaa paartii Laaboor keessatti ibsame waliin akkamitti walsimsiise?

Injifannoo sana booda ji'oota muraasa booda, halkan Hagayya ho'aa tokko Paaris keessatti, du'a Diyaanaa, Giiftii Duree Weels dhufte. Utuu baayʼee hin turin, kaarpeettiin daraaraa irrav naqan masaraa Kensington fuuldura diriiree ture. Utubaan alaabaa Masaraa Baakiinghaam olitti argamu qullaa ta'ee hafe. Saba kana keessaa hedduun isaanii Giiftii Duree dhabuu isaaniitiin baay'ee gaddan. "Ati akka dhimmamtu nutti agarsiisi, Maa'am" jechuun mata duree Daily Express irratti bahe. "Giiftiin keenya eessa jirti? Alaabaan ishee eessa jira?" jettee gaafatte Biiftuun. Guyyoota dheeraa shaniif Giiftiin Balmoral keessa turte. Tarii, akkuma Masaraan sun booda gabaabsee ibsu, dargaggoota Amiirroota Wiliyaam fi Haarii eeguu fi jajjabeessuuf ture.

Garuu amala ishee yoo ilaalle, jijjiirama jaallachuu dhabuun gadi fagoo sun murtoo yeroo sanatti fudhatamu kan oofe fakkaata; Balmoral addaan cituu hin qabu ture, alaabaa kamiyyuu bakka isheen hin jirretti Masaraa Bakingham irraa balali'ee hin beeku, Royal Standard walakkaa irratti balali'ee hin beeku.

Murtii dogoggoraa hamaa ture. Ariitiidhaan gara magaalaa guddootti deebite, gara Masaraa Baakiinghaamitti deebite. Daraaraa naannoo hundatti tuulamee jiru ilaaluuf dhaabbatte. Qondaalli duraanii tokko ogeessa seenaa jireenyaa barreessaa tokkotti akka himanitti, "Mootittiin konkolaataa keessaa yeroo buutu akka isheen hin qoosnee fi akka hin qoosne ofitti amanamummaa hin qabnu turre." Hamma sana hamaa ture.

Jalqaba tamsaasa didde, achiis harka kennitee, achiis kallattiin dubbachuuf walii galtee turte. Sabaaf dubbatte, oduu BBC Sa'aatii Jahaa dura. Isheen - yeroo tokko hoji gaggeessitoota tamsaasaa geejjibni mukaa isheetiin akka abdii kutatan kan taasise - yeroon qophaa'uuf baay'ee rakkatte.

Gahumsi ishee mudaa kan hin qabne, haasaan ishee gabaabaa ta'us haala gaariin kan guutame ture. "Barnoota baratamuu qaban" dubbatteetti; "akka adaadaa" jettee dubbatte; waa'ee yaadannoo Diyaanaa "murannoo kunuunsuuf" qabdu dubbatteetti. Injifannoo ture,muddama muddama gadi fagoo irraa harkifame. Summiin naannoo Maatii Mootii, naannoo Masaraa Mootummaa fi naannoo dhaabbata sirna mootummaa sanaatti naanna'u, harkifame. Bara bulchiinsa ishee keessatti yeroo tokko - yeroo tokko qofa - hiree fi amala bu'aa balaadhaaf dhihoo ta'een walitti bu'ee ture. Gahee mootittii idil-addunyaa keessatti caalaatti gammachuudhaan walitti makamu turan. Yeroo du'utti waggoota dheeraaf daawwannaa hin goone turte. Garuu waggoota kurnan lamaan darbaniif nama beekamtuu addunyaa qofa osoo hin taane, meeshaa dhiibbaa dhokataa turte. Waggoota kurnan jalqabaa bara bulchiinsa ishee kan nama ajaa'ibsiisan, televijiniin suuraa ishee baramaa ta'ee daawwannaa ishee kutaa jireenyaa irraa akka hin dhaqqabne osoo hin godhin dura, wanti wal madaalu hin jiru. Daawwannaa dheeraa bara 1954 Awustiraaliyaa keessatti goote irratti, biyyattiin harka sadii keessaa lama ishee arguuf akka bahan yaadameera; bara 1961tti namoonni miliyoona lama daandii buufata xiyyaaraa irraa gara magaalaa guddoo Hindii Delhiitti geessu hiriiraniiru; Kaalkutaatti miliyoona sadii fi walakkaa dhaabbatanii intala Emperor isa dhumaa arguuf eegu turan. Hireen isheen dukkana dheeraa Impaayera akka to'attu ajaja, haa ta'u malee Giiftiin sirna alaabaa gadi buusuu irratti yeroo tokkollee hin argamne. Yeroo baayyee bara 1950 fi 60 keessa miseensi Maatii Mootii tokko yeroo alaabaa Gamtaa kolonii duraanii irratti gadi bu'u dhaabata ture, faaruun biyyaalessaa yeroo dhumaaf taphatama. Maatii impaayera isheen tajaajiluuf waadaa galte keessaa wanti tokko ba'uu qaba jettee murteessuun, asheeta hambaa impaayera Biriteen irratti waldaa haaraa ijaarti jechuudha. Masaraa mootummaa fi manneen magaalaa guddoo fi biyya keessatti tuqaa tuqaa ta'an keessatti, maatiin dhiiga ishee jiraachaa turan. Addunyaa guutuutti maatiin naannoo ishee - garee saboota adda addaa, bal'aa fi xixiqqoo, sooreyyii fi hiyyeeyyii, rippabiliikaa fi mootota maaltu walitti isaan hidhe, fi maal waliin galmaan gahuu akka danda'an yaadachuuf babal'ate. Daawwannaan idil-addunyaa mootummaa guyyaa sanaa bakka bu'uun gaggeeffameera; isaanis meeshaalee imaammata alaa turan - ifatti yoo hin taane, dhiibbaan Mootittiin qabdu hariiroo Biriteen fi iddoowwan isheen daawwatte gidduu jiruuf faayidaa akka qabu hubannoo irra gahame.

Miidhagaa fakkaata ture - Royal Yacht, Queen's Flight, affeerraa fi galaa - imalli qilleensaa idil-addunyaa osoo hin baratamiin dura muuxannoo addaa ture. Garuu yeroo hunda hojii cimaa, guyyoota dheeraa fi torban simannaa, agarsiisa, baniinsa, qondaaltota waliin laaqana, irbaata mootummaa fi haasaa obsaan kennamuu fi dhaggeeffatamu ture. Warri daawwannaa mootii ilaalan namoota wiirtuu isaa taʼaniif bashannana akkamiiyyuu akka taʼe tilmaamuun isaan rakkisa.

UKn alatti yeroo muraasaaf boqonnaa fudhatti turte - biyya alaa deemuun hojii jechuudha. Imalli isheen biyya alaa gootu hariiroo Biriteen bakkeewwan isheen daawwatte waliin qabdu irratti jijjiirama tarkaanfii ta'a. Jarman waraana booda bara 1965; Chaayinaa bilisa baastu bara 1986; Raashiyaa bara 1994, yeroo tokko sirni firoota ishee ajjeese harcaafame.

Imala gara Afrikaa Kibbaa Appaartaayidii booda bara 1995tti goote: "Muuxannoo jireenya koo keessatti adda ta'e keessaa tokko" jettee waamti turte. Pirezidaanti Nelson Maandeellaan deebisaniiru: "Seenaa keenya keessatti yeroowwan hin dagatamne keessaa tokko." Akkasumas daawwannaan kamiyyuu imala ishee bara 2011 gara Ayerlaanditti goote caalaa hariiroo jijjiirame kan mallattoo fi mallatteesse hin jiru. Jaarraa tokkoof miti mootiin Biriteen tokko gara kibbaatti hin turre. Yeroo akaakayyuun ishee bara 1911 daawwate odola Ayerlaandi tokko turte, qaama Yunaayitid Kingidam Biriteen Guddittii fi Ayerlaandi turte. Fincilli jeequmsaa, qoqqoodinsa fi walabummaan itti aanee deema ture. Waraana Addunyaa Lammaffaa booda gochoonni jeequmsaa jiraachuu daangaa qoqqoodinsa irratti raawwataman fi sana booda waggoota suukaneessaa 30f duula shororkeessummaa gara jabinaa Kaaba Ayerlaandi fi Biriteen keessatti bulchiinsa Ingilizii irratti gaggeeffame, gocha ukkaamsaa hamaa mootummaan Biriteen Rippaabilikicha irratti hammeese ture. Daawwannaa mootummaa ishee irratti, hawwii giiftiitiin dheerate, seenaan miliquu hin turre. Giddugala Joorjiyaa Dabliin keessatti, bakka walabummaa Ayerlaandif qabsaa'an hundi itti yaadatamuu fi kabajamutti, faaya kaa'uudhaan, ofumaan, dhiiraa fi dubartoota bulchiinsa Ingilizii irratti qabsaa'aniif boquu buuste. Haalicha kan hammeese ture.

Irbaata irratti haasaa ishee afaan Aayirishiin bantee, onnee Aayilaandi hunda jechuun ni danda'ama mo'attee turte. Haasaa sana keessatti "Faayidaa seenaa duubatti deebi'uutiin, hundi keenya wantoota karaa adda addaatiin hojjetamuu isaanii hawwinu, ykn tasumaa hin hojjetamne arguu dandeenya,'' jette.

Ayerlaandi muummicha ministeera ishee hedduu hawwaa turte. Ishee jalqabaa, Winston Churchill, waa'ee "dreary steeples of Fermanagh and Tyrone" Waraana Addunyaa Tokkoffaa booda deebi'ee ka'uun siyaasa Biriteen dubbatee ture. Bara xumuraashee keessaa tokko kan ta'e Booris Joonsan, daangaa odola kana keessa jiru, akkasumas akkaataa UKn Gamtaa Awurooppaa keessaa bahuu ishee waliin wal-qixa ta'uu danda'u waliin wal'aansoo qabdi.

Hundi isaanii faayidaa muuxannoo ishee, ilaalcha isheen seenaa Biriteen fi addunyaa irratti qabdu qaban turan. Hojiin ishee dhaggeeffattoota torban torbaniin muummicha ministeeraa guyyaa sanaa waliin qooddattu keessatti kaayyoo dhuunfaa kamiifuu loogiii gochuu, ykn mootummaa tokko karaa tokkoon ykn karaa biraatiin kuffisuuf yaaluun hin turre. Gorsuuf, jajjabeessuu fi akeekkachiisuuf achi turte.Kunoo garmalee gadi of buustee of ilaalaa turte. Carraaqqii addaa Mootittiin hojii ishee irratti gooteef faarsuun alatti, callisa waadaa galuu naannoo dhaggeeffattoota sanaa jiru kan cabse hin jiru jechuun ni danda'ama. Sanduuqonni diimaan waraqaa mootummaa of keessaa qaban.

Guyyaatti sa'aatii sadiif, barreessaan dhuunfaa ishee jalqaba bara 1970moota keessa tilmaamuun, telegiraamota Waajjira Dhimma Alaa, gabaasa adeemsa paarlaamaa, yaadannoo ministeerotaa fi daqiiqaa kaabinee dubbisteetti. Akkasumas waan dubbifte yaadatte, yeroo tokko tokko muummicha ministeera ishee malaammaltummaa ishee fi yaadannoo isheetiin baaftee baate. Haarold Maakmiilaan "Bal'inaan ergaa fi telegiraamaan ergamu hunda hubachuu isaaniitiin baay'een ajaa'ibsiifadhe" jechuun barreesse. Gaheen siyaasaa Gonfoo yeroo isheen teessoo irra dhuftutti hir'atee ture jechuun ni danda'ama. Naannoo murtoo lama - bakka isheen akka mootiitti dubbii qabdutti - lubbuun hafe: eenyuun akka muummicha ministeeraa ta'ee mootummaa ijaaruuf waamtu, akkasumas yoom Paarlaamaan diigamuu danda'a.

Jalqaba bara bulchiinsa ishee irratti, osoo paartiin Konsarvaatiivii hoggantoota isaanii filachuu hin jalqabin dura, falmii tokko tokko gidduutti, yeroo muummichi ministeera Konsarvaatiivii filannoo waliigalaa gidduutti aangoo gadhiisu eenyuun akka waamtu mootummaa ijaaruuf jettee murtii ishee hojiirra oolchite. Garuu erga Konsarvaatiiwwan hoggantoota isaanii filachuu jalqabanii booda murtiin sun kana booda hin waamamu ture. Akkasumas waggoota kurnan darban keessatti yaadni Masaraan murtii akkasii keessatti hirmaachuu jedhu siyaasa Biriteeniif orma ta'e. Haasaan naannoo filannoo itti dhiyeenyaan lolame, yoo mo'ataan murteessaan hin jirre mootummaa ijaaruuf eenyuun akka waamu Masaraa Mootummaa murtoo siyaasaa akka hin kennine "eegsuu" ture. Mootittiin sababa Paarlamaa diigamuu haalu gonkumaa hin qabdu turte, kana gochuun ammoo gocha addaa ta'a ture. Gahee cimsitee daangeffame kan dhaalte sirriitti hubatte. Sagaleen siyaasaa Gonfoos callise jechuun ni danda'ama. Baay'een - garmalee, dhuguma - waan barreessituun seenaa jireenyaa tokko "dhugaa" jedhee waamutti dubbifamee jira, kan isheen hoggantoota Laaboor waliin gita isaanii Konsarvaatiivii caalaa haala gaariin argatte. Rakkoo hawaasummaa Maargaareet Taachar waliin uumamuu danda'u hundaaf, Mootittiin sirna awwaalchaa ishee irratti ni argamti, kabaja kana dura yeroo tokko qofa muummicha ministeeraaf kenname - Wiinston Charchill. Amantiin siyaasaa dhuunfaa ishee kaan irraa walaba. siidaa yeroo nagaa qabsoo yeroo waraanaa sana, Tajaajila Fayyaa Biyyaalessaa, akkasumas mootummaan itti gaafatamummaa nageenya lammiilee fi barnootaaf qabu yeroo babal'isutti umuriin ishee ga'e. Waldhabdeen jalqaba bara 1980mootaa - hoji dhabdummaan rookkeettii guddaa ta'e, jeequmsi magaalota gurguddoo keessatti ka'e, baajata hir'isuu fi lagannaa albuuda baastonni hawaasa wal irratti kaa'an - mul'ata tokkoo Biriteen xumurame. Ibsi garmalee quuqamaan qondaalli pireesii Masaraa Mootummaa tokko bara 1986 gaazexaa Sunday Times'f kenne, kallattii imaammata mootummaa fi waan Mootittiin waliigaltee siyaasaa waraana boodaa akka manca'uutti ilaaltu jedhanitti gammachuu dhabuu agarsiisa. Innis yaada abbaa biyyummaa tokkoo kan gahee ishee keessaa tokko saba baay'inaan qoqqoodamee fi addaan ba'aa dhufe tokkoomsuu akka ta'e amantu gabaabsee kan ilaalu ture. Akkasumas yeroo lama tarkaanfatte - baayyee of eeggannoodhaan - falmii bilisummaa Iskootilaand irratti, yeroo tokko haasaa bara 1970moota keessa gooteen yeroo tokko ammoo rifarandamii bara 2014 dura. Kun garmalee siyaasaa turee? Sabboontota tokko tokkoof eeyyee. Garuu warra mootummaan ishee diiguuf murteessuuf qophaa'an irratti of eeggannoo xiqqoo akka godhan kakaasuun ishee nama hin ajaa'ibu ture.

Amalli isheen konsarvaatiivii akkaataa isheen gahee siyaasaa ishee itti raawwattu oofaa turee? Tarii, hanga tokko ta'uu danda'a. Garuu mootiin dhumaa dhimma siyaasaa keessatti of hirmaachise akaakayyuu ishee Joorji 5ffaa ture. Yeroo isheen teessoo irra taatutti gaheen siyaasaa kufee ture. Hireen dhaabbataa ishee cipher, nama caalbaasii warra kaanii hojjetu ta'uu ture. Silaa jalqabarraa akka hubattu. Asitti hiree fi amala harka wal qabatanii deemaa turan.

Akka mataa biyyaatti falmii siyaasaa kamiyyuu irraa fagaachuu, fi sirna mootummaa qilleensa faashiniitti jilbeenfachuu diduu isheetu gahee jaalalaa fi kabaja namoota hedduu ishee argamsiisu, akka mataa sabaatti akka injifattu ishee dandeessise.

Kun gahee guddaa sirna mootummaa ammayyaa hin barreeffamneeti. Kunis bakka duudhaatiin hin eegamnee fi dursaan hin qophoofne, amala qofti bulchiinsa ishee kan oofedha.

Akaakayyuun ishee sirna mootummaa saba bulchuu caalaa tajaajiluuf bu'uura kaa'e, garuu yeroo isaa baay'ee simbirroota samii irraa adamsuun dabarseera. Bulchiinsi abbaa ishee hireen isaaniif murtaa'e: gahee inni hin eegnetti dhiibamee yeroo Mootii ta'ee ture harka caalu uffata waraanaa uffatee ture.

 Balaa fi qeeqa bara 1990moota keessa erga mudatee booda carraan mootummaa ammas ol ka'e. Abdii guddaa jijjiirama siyaasaa hordofee abdii kutannaan, akkuma ciniinsuu hidda gadi fageeffatee fi hoggantoonni siyaasaa itti qoosan.

Kun obsa dhuma hin qabne, ummata duratti miira keessa galchuu, yaada ishee qooddachuu, bitaa ykn mirga hirkachuu, kaayyoo faashinii keessatti of hirmaachuu ykn xiyya ishee fi maatii ishee irratti darbatameef deebii kennuu diduudhaaf badhaasa sabaa ture waggoota kurnan hedduudhaaf.

Sagaleen sirna mootummaa - duudhaa fi sirni dhalootaa fi cidhaa fi du'a - warra yeroo tokko tokko hundee irraa buqqisuun burjaaja'aniif jajjabina akka kennu hubatte, akkasumas dha'annaan jireenyaa daree hunda keessatti akka qooddatamu yaadachiisaa akka tajaajiltu hubatte.

Akkasumas jireenya sabaa keessatti wanti hundi kaayyoo ifa ta'e qabaachuu akka hin qabne, saba konsarvaatiivii jijjiirama dhaabbachuutti dhihaatu rakkatuuf, itti fufiinsi isheen qaamaa fi aangoodhaan goote bakka buu'insa hin qabu.

Giiftii Elizaabet tajaajila uummanni Biriiten ittiin boonu hojjechuun dabarte. Amalli ishee waan baay'ee lammiileen Biriteen akka ofii isaanii keessaa isa gaarii ta'etti yaaduu jaallatan waan calaqqisiisuuf akkas gochuu dandeessi; safuu kan qabu, kan hin komanne, kan qusatu, kan hubattu, kan hin jeeqamne, miira qoosaa goggogaa kolfa guddaa guddaa qabu, suuta jettee aaruu fi yeroo hundumaa amala gaarii kan qabdudha.

"Ani gola gulantaa dhumaa ti," jettee yeroo tokko. Namoota kaan caalaa amala fooyyaʼaa ykn naamusa gaarii taʼeen of jajuuf hin turre. Gahee isanii fi jireenya isaanii ibsuuf ture. Jireenya fi hojii isaanii Biriteen keessaatti kan hunda caalaa gaarii tahedha. Tajaajila giiftiin kennites kana ture.

Suurawwan kans: Alamy, Getty Images, National Portrait Gallery fi Jersey Heritage Trust.